21.11.2007 ... 23:54

Vanhat ja nuoret miehet sodassa

Siirry kommentteihin

Vasta muutama vuosi sitten, kun aloin tutkia vuosien 1939-45 tapahtumia Suomessa, aloin ymmärtää miten paljon sotakokemukseen vaikutti se, mihin ikäluokkaan mies sattui kuulumaan. Ainoastaan kuusi ikäluokkaa (1912–1917 syntyneet) palveli kokonaisuudessaan sekä talvi- että jatkosodassa ilman katkoksia. Muut olivat joko liian nuoria (tulivat rintamalle vasta kesken sodan) tai liian vanhoja (kotiutettiin välillä). Tosin myös 1918 syntyneistä osa oli varusmiehiä jo talvisodan syttyessä, joten he palvelivat kaikki sotakuukaudet.

Aihe tuntuu olevan mysteeri veteraanien jälkeläisillekin. Minullekin on kerrottu 1800-luvun lopulla syntyneistä miehistä, jotka olivat “viisi vuotta siellä jossakin”. Ainoastaan kenraalit, eivät sotamiehet, taisivat kuulua tuohon kategoriaan.

Ylikangas kiinnittää kirjassaan aivan oikein huomiota ikäpolvien välisiin eroihin ja kesän 1944 vanhempien täydennysmiesten heikkoon taisteluarvoon (s. 89). Ihan oikein kaikki yksityiskohdat eivät kuitenkaan mene:

  1. Käsittääkseni Er.P 20 ei ollut koottu vanhemmista miehistä (s. 50). Sen verran tiedän, että pataljoonan koostumus muuttui ainakin osittain keväällä 1944, kun siihen siirrettiin miehiä, jotka olivat palvelleet tukitehtävissä (hevoshuollossa) jatkosodan alusta lähtien.
  2. Vanhempia ikäluokkia ei kotiutettu alkuvuodesta 1944, vaan vuoden 1941 lopulla ja alkuvuodesta 1942 (s. 51). Erikoisin kohtalo oli ikäluokilla 1909-1911, jotka kotiutettiin tuolloin, mutta kutsuttiin takaisin palvelukseen jo kesällä 1942. Heinäkuussa 1942, kun he joutuivat takaisin sotaan, näiden miesten mieliala oli todella alhainen, ainakin siitä päätellen mitä olen Joutsassa kuullut kerrottavan.
  3. Vanhempia miehiä ei käsittääkseni mobilisoitu kesällä 1944 VKT-linjan varustelutöihin vaan taistelutehtäviin (s. 71). Monelle tämä äkillinen siirtymä siviilistä rintamalle oli liikaa. Muistaakseni jo talvisodan jälkeen eräässä muistiossa todettiin, että miehiä pitäisi totutella rintamatehtäviin eikä heittää suoraan linjaan. “[H]yvin suuri osuus mielestäni oli tällä tottumustekijällä.”, totesi myös eversti Nihtilä sodan jälkeen pohtiessaan mikä sai rintaman lujittumaan kesä-heinäkuussa 1944 (Paavo Rintala, Sotilaiden äänet, 5.painos, ss. 342-343).

10 Comments

Filed under Romahtaako rintama?

10 Comments

  • Ilmo Kekkonen
    November 22nd, 2007 at 16:16

    Divisioonien erillispataljoonat ( numero on aina divisioonan numero +10) olivat periaatteessa koottu yli 30-vuotiaista eli aimmeista “vanhennetuista rykmenteistä”. Oliko niitä omin toimin nuorennettu, on sitten eri asia. Yleensä niiden taisteluarvo oli rykmenttien pataljoonia ( pääosin ikäluokat 1918-1925) heikompi. Armeijan uudelleen organisointi vv. 1942-43 oli uskomaton sekasotku. Mielestäni se oli osaltaan syy suureen karkuruuteen. Joukkojen yhtenäisyys nimittäin murskattiin tässä touhussa..

    Vanhempien ikäluokkien kotiuttamistiedot ovat Sinulla aivan oikein.

    Ylikangas tarkoittaa työvelvollisia.
    ( nostoväen II lk. on siis kouluttamattomia miehiä, ei reserviläisiä) Vanhojen ikäluokkien kutsumisen kolmatta kertaa palvelukseen Ylikangas kertoo käsittääkseni aivan oikein. Heidän taisteluarvonsa kuvaillaan yleensä vähisiksi. Poikkeuksia tietysti oli.

  • Mikko
    June 24th, 2008 at 04:09

    Isäni (syntynyt helmik. 1919) siirrettiin Er. P 20:een 10. divisioonan JR1:stä keväällä 1944. Niin hänen mukaansa tehtiin JR 1:n länsi-Suomalaisille sotilaille.

  • Tapio Nurminen
    June 24th, 2008 at 18:04

    Kiitos kommenteista. 10. divisioonan miehistöjärjestelyitä olisi hyvä jonkun tutkia. Er.P 20:n miehistö on ilmeisesti muuttunut keväällä 1944 aika paljon. Joutsalaisia tutkiessani törmäsin tosiaan muutamaan mieheen, jotka siirrettiin tukitehtävistä ko. pataljoonaan tuona keväänä.

  • Sami
    December 16th, 2013 at 10:07

    Isoisäni (1919) siirrettiin JR1/III/8.k;sta ERP 20:een keväällä -44. Oli kokenut sotilas ja konepistoolimies. Sormenkärjessä ERP 20 otti vastaan todella rajun iskun, mutta ennen peräytymistään pysäytti vielä 2 aaltoa venäläisiä. Tukikohtaan ammuttiin tuhansia kranaatteja. Yksikköön siirrettiin jossain vaiheessa huollosta miehistöä, mutta pääasiassa yksikkö koostui kokeneista sotilaista. JR 1 historiikki on julkaistu.

  • UtP
    June 7th, 2014 at 00:31

    Isäni (1920) palveli myös ErP 20:ssä, sitä ennen hän oli Uhtualla. Maaliskuussa 1944 JR32 lakkautettiin sen II Pataljoonasta muodostettiin Erillinen Pataljoona 20, isän komppania oli pataljoonan konekiväärikomppania (4./Er.P 20) Pataljoona liitettiin 10.Divisioonaan joka otti rintamavastuun 22.5.1944 Karjalan kannaksen pääpuolustusasemassa.
    Isä puhui usein sormenkärjestä.
    Olisko kenelläkään kuvia, isällä oli pari kuvaa karjalan kannakselta mutta ne on kadonneet. Eräässä lehdessä oli kuvia sormenkärjestä ja isä tunnisti paikan.

  • Tapio Nurminen
    June 12th, 2014 at 11:25

    SA-kuva-arkistosta löytyy kuvia Sormenkärjestä toukokuulta 1944, vajaa kuukausi ennen suurhyökkäystä:

    http://sa-kuva.fi/

    Hakusanaksi riittää Sormenkärki.

  • Jussi Halttunen
    June 27th, 2014 at 23:50

    Appiukkoni ylikersantti Jouko Tuokko toimi komppanian vääpelinä ErP 20:ssa. Hän kuoli vuonna 1987. Aikanaan puhuimme hänen kanssaan ajasta Sormenkärjessä. Hän lähetti joka päivä kirjeen kotiin. Noissa kirjeissä on paljon tietoa myös ErP 20:n vaiheista. Olisi mielenkiintoista tietää enemmän ErP 20:n vaiheista. Tiettävästi siitä ei ole kirjoitettu mitään historiikkiä.

  • UtP
    November 9th, 2014 at 00:24

    Onko kirjeet tallella?

  • Pentti lehto
    February 26th, 2017 at 16:51

    Miten löydän tiedot isäni sodankäynnistä?

  • admin
    April 14th, 2017 at 17:29

    ks. http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/selvitykset/tilaa-kantakortti

Jätä kommentti

En halua täyttää nettiä roskalla, joten kommentit tarkastetaan ennen julkaisua.