17.05.2009 ... 20:39
Veteraanimatrikkelit: ohjeita ja vinkkejä
Saan satunnaisesti kyselyitä veteraanimatrikkelien kirjoittamisesta. Seuraavassa joitain ohjeviivoja, joiden mukaan kokosin aineistoa Joutsan ja Luhangan matrikkeleja varten.
Rahoitus
Projektin rahoitus on aika lailla oleellinen matrikkelihankkeen onnistumiselle. Työ on sen verran laaja, että ilman rahoitusta kovin moni ei urakkaan varmastikaan ryhdy.
Nimilistat
Aluksi matrikkeliprojektissa täytyy koota nimilista tutkittavan kunnan sotaan osallistuneista. Nimiä voi kerätä esimerkiksi seuraavista lähteistä:
- paikallisesti tehdyt kyselyt
- kirkonkirjat
- Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokanta (http://kronos.narc.fi/menehtyneet/)
- yhtymien veteraanimatrikkelit (ks. kommentit alla)
- Suuri Maatilakirja
- Siirtokarjalaisten tie (ks. kommentit alla)
- kutsuntaluettelot (Kansallisarkisto, Sörnäinen)
- paikallislehtien kuolinilmoitukset
Nimilistaan kootaan ainakin miesten nimet ja syntymäajat. Kun nimilista on valmis, sen avulla voidaan tilata kantakortit, joita säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä.
Yksi tärkeä linjanveto on, ketkä kaikki henkilöt kirjaan otetaan mukaan. 1920- ja 1930-lukujen kutsuntaikäisistä moni ehti muuttaa muualle ennen sotia. Joutsan kirjaan otettiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta mukaan vain ne, jotka asuivat Joutsassa vielä sodan aikana. Joidenkin veljesparvien kohdalla otin mukaan myös muualla asuneita.
Samoin otimme kirjaan mukaan Joutsaan sodan jälkeen asettuneet sotaveteraanit.
Välineet
Varsinaisen matrikkeliosuuden tekemiseen kannattaa ehdottomasti käyttää joko taulukkolaskenta- tai tietokantaohjelmaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Microsoft Excel ja Microsoft Access. Itse aloitin Excelillä, mutta sitten kun nimilistassa oli jo yli 400 nimeä, niiden käsittely kävi paljon helpommaksi tietokantaohjelmalla.
Microsoft Wordia kannattaa käyttää ainoastaan kirjan tekstiosuuksien kirjoittamiseen. Word ei sovellu henkilölistojen käsittelyyn.
Matrkkeliprojektin viemä aika
Tämä riippuu tietysti paljon käytettävissä olevasta budjetista ja työajasta. Ihan nopeasti matrikkelikirjaa ei pysty kokoamaan, jos kyseessä on vähänkin isompi kunta ja työ halutaan tehdä kunnolla. Arvioisin, että normaalisti kirjaprojektiin menee aikaa 2-3 vuotta.
Kuvat
Sodanaikaisissa sotilaspasseissa ei ollut valokuvia. Henkilökuvat on siis pakko hankkia perikunnilta ja asianomaisilta itseltään. Urakka on varsin työläs; Joutsassa paikalliset aktiivit hoitivat suurimman osan kuvien hankkimisesta. Projektista kannattaa ilmoittaa paikallislehdissä ja pyytää yleisöä lähettämään materiaalia.
Henkilöiden määrä
Sotaan osallistuneiden määrää pystyy arvioimaan kunnan koon perusteella, vaikka sodanjälkeinen muuttoliike on tietysti vaikuttanut eri kuntiin eri tavoin. Joutsan veteraanimatrikkeliin koottiin noin 1400 henkilön tiedot. Matrikkelin kokoamishetkellä 2000-luvun puolivälissä Joutsassa asui hieman yli 4000 henkilöä.
7 Comments
June 4th, 2009 at 15:49
Tervehdys Tapio!
Olen itsekin koonnut veteraanitietoja. Eräs lähde näyttäisi Sinulta jääneen mainitsematta. Se on yhtymien veteraanimatrikkelit. Kannattaa siis tarkistaa ainakin se yhtymä, jonka aluetta (sotilaslääniä) kunta sodan aikana oli. Kyllä siinä selaamista on, mutta tietoja löytyy. Huomattava on tietysti, että näihin 60-70-luvuilla koottuihin matrikkeleihin ilmoittautuminen oli vapaaehtoista. Ne ovat siis vajaita.
Sitten on tietysti myös matrikkelit Päämajan alaisista joukoista sekä meri- ja ilmavoimista. Joku nimi voi löytyä niistäkin.
Eräs lähde on myös moniosainen Siirtokarjalaisten tie. Siinä on lueteltu hyvin kattavasti karjalaiset evakot kunnittain aakkosjärjestyksessä.
Lähteitä voi löytyä vielä muitakin. Matrikkelit ovat ainakin isompien kirjastojen tutkijasaleissa.
Hyvää jatkoa!
June 5th, 2009 at 20:32
Aivan oikein, käytin mm. 10.Divisioonan matrikkelia tutkiessani Joutsaa ja Luhankaa, mutta kirjoittaessani tätä kiireessä unohdin mainita ko. lähteen kokonaan! Täytyykin täydentää tekstiä. Kiitos kommentista.
June 11th, 2009 at 21:27
Heipä hei!
Hesarin taannoinen uutinen keski-ikäisen reserviläisen valitettavasta menehtymisestä käynnisti HS:n verkkokeskusteluun melkoisen pulinan, joka jatkuu edelleen. Kuten tavallista, pulinassa on paljon luuloja, tietämättömyyttä, vahvistamattomia väitteitä ja suoranaisia “muunneltuja totuuksia” puolustusvoimistamme, kansainvälisistä kriiseistä, tohtoreista, kenraaleista, kokonaismaanpuolustuksesta, venäläisistä jne jne…
Siellä esitetään myös väite, että reservin upseereita olisi ammuttu “paljon” omien toimesta nimenomaan kesän 1944 vetäytymisen yhteydessä. Ampujina olisivat olleet näiden upseerien alaiset.
Nettikeskustelun mukaan tästä on olemassa jopa tutkimus, joka on uutisoitu Helsingin Sanomia myöden.
Yritin eri hakusanoilla löytää verkosta aiheesta lisää, mutta löysin vain muutamia epäsuoria viittauksia 1944 murhattuihin/tapettuihin/ammuttuihin suomalaisupseereihin.
Oma käsitykseni on, että nuoria res. vänrikkejä ja luutnantteja menehtyi siksi, että he olivat yhtälailla vihollistoimille alttiita kuin miehensäkin ja keskimäärin ehkä tyhmyyteen asti velvollisuudentuntoisia ja täyttämässä myöhästyneitä käskyjä, joka rintaman murtuessa ei aina ole rationaalista kokonaistilanteen kannalta.
Miten on, onko tällaista tutkimusta ja onko sen tulos, että miehistö on tappanut “paljon” omia upseerejaan vai, että näille väitteille ei löydy pohjaa?
Tähän saavat vastata muutkin kuin Nurminen ja kiitos etukäteen tiedoista!
August 30th, 2009 at 22:35
@Martin: tällaista tutkimusta ei ole tehty. Tarinoita on tietysti monenlaisia ja on toki mahdollista, että aseita on käytetty myös omia esimiehiä vastaan. Tänään sain kuulla yhdestä tällaisesta tapauksesta, mutta kyseessä oli Kannaksen hyökkäysvaihe kesällä 1941. Täytyy alkaa selvittää tapausta.
Käsitykseni on, että tarinoita on enemmän kuin tuollaista todella tapahtui. Aiemmin olen kuullut tapauksesta, jossa yksi aliupseeri – ei upseeri – olisi kaatunut kesällä 1944 yrittäessään pysäyttää karkureita.
August 31st, 2009 at 06:07
kiitos toistaiseksi!
February 11th, 2016 at 08:33
Tervehdys Minulla oli sattumalta tilaisuus selailla
Joutsalaisista veteraaneista tehtyä matrikkelia.
Havaitsin siinä isääni Tuure Leppää koskevan
virheellisyyden, hänen sotilasarvonsa oli siinä
sotamies eikä ylikersantti joka hän oli kotiutetta-
essa tehtävänään kk puolijoukkueen johtaja.
Katsoin juuri hänen sodanaikaista sotilaspassiaan.
Ystävällisin tervein Juha Leppä Turku
April 14th, 2017 at 17:27
Juhalle vastattu yksityisviestillä.
Jätä kommentti
En halua täyttää nettiä roskalla, joten kommentit tarkastetaan ennen julkaisua.